Trixitan ja Integran saaga 2: Harvinainen tapaus: eräs on shoppailemassa ^^''

Integra oli oleskellut kartanossaan miettien, mitä tekisi. Sotilaat olivat ärsyttäneet häntä koko päivän hässinkillä ja vampyyri Alucard oli painunut nukkumaan selliinsä, eikä oikein Mestaria tahtonut häiritä paperitöissä. Murrr...Ärsyttävä päivä... Integra ärjyi itsekseen sikari suussaan niin kuin aina ja yritti keksiä tekemistä. Hän ei todellisuudessa sietänyt sitä, että joutuisi istumaan kokopäivän työhuoneessaan väsäämässä työpapereita. Integra poimi paperikasasta kirjeen ja avasi sen. Integra katsoi kirjettä lähes sanattomana sitten ärähti:
-Mitä?! Ei...
Kirje oli kuningattelta. Tämä oli lähettänyt kutsun juhliin palatsiinsa. Juhliin täytyi pukeutua asiallisesti. Pukeutumissäännöt olivat Hellsingin johtajalle todella hankalia. Tuo kirje ainakin tuli perille. Hyvä on! Hyvä on! Täytyy sitten ostaa juhlavaatteet... edes tämän kerran... hän ajatteli pöhkien sikarin savua ilmaan.

---

Integra ilmoitti lähdöstään Walterille ja lähti ajamaan kaupungille uudella Gadillacillaan. Kaupungillekin piti pukea jotain päälleen, joten Integra päätti pukea uniformunsa sijaan tummanharmaan puvun. Hän ajeli pitkin kaupunkia ja mutisi itsekseen vihaisena liikenneruuhkien takia ja vihdoin päätyi keskustaan. Vihdoin hän löysi autolle parkkipaikan ja asteli autosta ulos. Astellessaan ulos autosta hän jälleen sytytti uuden sikarin ja ryhtyi polttamaan sitä.

____________________

Kuva Gadillacistä

Ruuhkaisan tien vieressä seisoi muutama korkea lehtipuu. Niiden oksista roikkuvat lehdet havisivat hiljaa tuulessa, joka heilutteli oksia. Lehtien piilossa istui Trixita, joka oli kavunnut melulta ja muilta ylimääräisiltä ääniltä karkuun. Ylhäältä näki, kuinka nuo nelirenkaiset metallipalikat liikahtelivat eteenpäin kuin ketjuun sidotut palikat ja kaksikerroksiset bussit jumittivat pienempiä julkisen liikenteen orjia.

Tajuttuaan vesipullonsa tyhjenneen mystisesti Trixita kirosi hiljaa itsekseen pyöräyttäen silmiään. Samassa hän oli laskeutumassa puun oksalta, ja maan saatuaan jalkojensa alle hän lähti etsimään vesipistettä.

Integra painoi autonavaimilla olevaan nappiin ja auto meni automaattisesti lukkoon ja pistäytyi hälyttimelle. Tuo auto oli todella kallis. Sen Integra oli ostanut Coventryn reissulta Ryuu Nagasakin ehtottamana. Auton musta pelti oli kiiltänyt auringossa. Ei moni ole omistanut tuollaista "machiinaa". Integra heitti poltetun sikarin pois ja lähti jatkamaan matkaa kohti ostoskeskusta tavoitteenaan löytää jonkinlainen vaatekauppa, josta voisi metsästää jotain kuninkaallisisa juhlia varten.

Automaattiset ovet väistyivät kävelevän hahmon tieltä tämän lähestyessä ostoskeskuksen sisäänpääsyä. Pienempi kauppa olisi parikymmentä minuuttia kauempana, ja sopivasti tuo kauppojen keskus oli reitin varrella. Vesipistekin oli kaupungin toisella laidalla, joten tuo kauppoja täynnä oleva rakennus oli se loogisin vaihtoehto asiakkaalle. Alimmasta kerroksesta Trixita löysi etsimänsä kaupan ja asteli sisään.
"Tervetuloa" myyjä lausoi iloisena ja kumarsi asiakkaan astuessa kauppaan sisään.
Trixita oli hämillään. Ei Englannissa kumarrella ja toivoteta asiakasta tervetulleeksi kauppaan sen porteilla. Kyseinen myyjä vaikutti ulkonäönsä ja aksentinsa perusteilla itämaiselta. Ilmeisesti tuo myyjä oli muuttanut Englantiin vain vähän aikaa sitten, siis. Virnistäen itsekseen Trixita käveli kohti hyllyjä, joiden uumenissa nuo nestettä sisältävät pullot sijaitsivat.

Integra taskustaan sikariaskin ja katsoi onko siinä myöhempää polttoa varten sikaria. Sikariaski oli tyhjä. No voi...H*lvetti... Integra kirosi itsekseen. No kuules nyt! Nyt on kyllä pakko ostaa lisää sikareita! hän muri itsekseen ja suuntasi lähimmäiseen kioskiin ja asteli sisään. Myyjä lausui:
-Tervetuloa! Mitä saisi olla?
-Sikareita..., Integran lause jäi kesken ja myyjä kysyi:
-Siis mitä sikareita?
-Mitä sikariaskia minä kysyn vai? Anteeksi, hyvä rouva. Henri Wintermans pienet ja kirsikan makuiset, kiitos.
Sattumalta lähistöllä oli juomaosasto, jossa Trixita oli.

Selatessaan kaupan värikästä tarjontaa Trixita toisti eri maut hiljaa ääneen.
-Kirsikka, päärynä, appelsiini ja- ..merilevä? Eikö täältä sitä perinteistä löydy..? hän tuhahti.
Samassa hän huomasi hyllyä alempana olevat tavanomaiset vesipullot. Miksi kaikki erikoisimmat keksinnöt ovat paremmin esillä kuin ne vanhat tutut turvalliset tuotteet? Tarttuessaan pullon muoviseen kaulaan Trixita huomasi sivusilmällään tutun hahmon ja pysähtyi siihen paikkaan.

-Paljon?! Integra tukahdi ällistyksestä kuullessaan sikariaskin hinnan. Tuo on kyllä vitsi! Jälleen hinnat nousevat! hän ärisi mielessään ja maksoi ostoksensa.
-Ulkomaalaiset..., hän kääntyi ympäri piilottaen uuden sikariaskin takkinsa taskuun ja huomasi yhtäkkiä Trixitan. Hän ei edes voinut aavista tämän ilmestyttyä tänne.

-Kappasta vaan, kuka se sikareita pöllähti ostamaan.. mustahiuksinen nainen lausahti itsekseen ja asteli kassalle maksamaan tuon kelpohintaisen vettä sisältävän pullon muotoisen muovikappaleen. Maksettuaan kaikki tuohon suureen tapahtumaan osallistuneet olivat onnellisia. Myyjä sai jakaa hyvää mieltään muille toivottamalla hyviä jatkoja saatuaan rahaa asiakkaalta, ja asiakas puolestaan sai jotain, jolla pystyisi sammuttamaan janonsa sen yllättäessä.

Trixita vilkaisi Integraa nopeasti poimittuaan pullon mukaan ja hymähti toiselle naiselle astellen hieman lähemmäs tätä.
-Sikarit loppuivat, vai? hän lopulta kysyi.

-Kyllä ja jälleen hinnat nousi. Maksavat jälleen 50 penniä enemmän..., Integra virnisti. Kummatkin astelivat ulos kioskista.
-No niin! Enää tuo...ööh...juhlapuku..., Integra sanoi hiljaa hiukan hermostuen samalla pysyä teräspäisenä. Hänen oli säästettävä identitettinsä muidenkin nähden, vaikka olikin nöyryyttävää kerrassaan käydä vaatekaupassa ostamassa "juhlapukua" kuninkaallisjuhlia varten. En pidä juhlista... Integra korosti tunteitaan ajattelemalla.

-Jaa että ihan juhlapuku? Trixita kysyi virnistäen lähes ilkikurisesti: -Mihinkäs juhliin sellaisia tarvitaan?
Eihän Trixita voinut tietää, mihin pitäisi pukeutua siististi. Sen sitä saa, kun eli kuin vanki mökissä suurimman osan elämää, ja ehtinyt kierrellä ulkopuolista maailmaa vain puolen vuoden ajan. Tai mitä sotilaille hienoja pukuja pitäisi metsästää, kun niitä hirviöitä liikkuu ihan tarpeeksi ilman, että niiden perässä loikkisi jokin hieno puku päällään.

Pienen huomaamattoman hetken päästä kaksikko seisoi kaupan edessä, jonka seiniä ei näkynyt mekkojen ja pukujen alta. Myyjät kiertelivät liikkeen sisällä kuin verenhimoiset hait, valmiina tarttumaan asiakkaaseen kiinni..
-Onnea vaan yritykseen, Trixita huikkasi Integralle jääden odottamaan kaupan ulkopuolelle.

+NPC

-Kiitoksia paljon. Todella auttoi hyvin tuo kannustus, Integra sanoi Trixitalle hiukan sarkastiseen sävyyn ja asteli rohkeasti vaatekauppaan, jossa voisi heti löytää jokunen juhlapuku. Myyjät heti kävivät heti hänen kimppuunsa. Integra sanoikin heille:
-Kun olen kerran näin sanotusti kartanon rouva, voitte suositella pukua linnan juhliin...
Aluksi häntä katsottiin hiljaa sanomatta mitään.
-Minä luulin aluksi teitä transversiittimieheksi, yksi myyjistä sanoi. Tuhon Integra melkein räjähti. Joo olen kasvanut miesten yhteiskunnassa, sori... Ja lisäksi olen kuningattaren nuorin ritari ja ainoa nainen... Kuitenkin kesken häne ajatuksiaan myyjät hyökkäsivät kimppuun pommittaen erilaisilla kysymyksillä liittyen tämän pukeutumiseen. No olisinpa saanut pukeutua uniformuun sinne! Ei olisi mitään vaivaa höpöttää noiden ihmisten kanssa... Pian nuorehko sirokasvoinen vaalea hiuksinen myyjä saattoi hänet pukukoppiin.

---

Kesti puoli tuntia. Näitä hetkiä Integra ei kyllä sanoa painajaisiksi. Kuitenkin jos käsky tuli kuningattarelta, oli se pakko noudattaa. Sehän oli sentään naisritarin velvollisuus pysyä kiinni palveluksessa koko monarkialle. Tosin hänen jalosta verestään harva tiesi mitään. Vihdoin Integran oli aika ilmestyä pukukopista kymmenellä kokeiltulla juhlapuvulla. Kreivi sitten kiinnittyy minuun kuin takiainen ja kuin nälkäinen lapsi, joka janoaa verta...[i] Integra ajatteli ja yritti rauhoittua. [i]Miksi ihmeessä hemostun joka asiasta? Rauhoitu Integra Hellsing...olet sentään nainen... Kun hän rauhoittui ja asteli hiljaa varovasti tumman sininen juhlamekko päällään. Myyjät huokaisvat ällistyksestä.
-Vau! Olette nyt ihan eri ihminen!
-Se sopii teille...
-Öööh...Olisinpa ottanut vielä hovimestarin mukaan kommentoimaan asiaa, Integra sanoi hiljaa.
-Mitä mieltä itse olette? oranssi tukkainen keski-ikäinen naismyyjä kysyi.
-Ihan mielyttävä. Taidanpa ottaa sen, Integra vastasi ja ajatteli samalla: Onneksi vain juhlissa tota pitäisi pitää...

---

Parin minuutin päästä Integra ilmestyi oma harmaa miestenpuku päällään kaupan ulkopuolelle kassi kädessä, jossa oli äskettäin ostettu. Integra sanoi Trixitalle heittäen kassin olalleen:
-Sekin oli kallis sitten...Nöyryyttävää. Ennen ei olla koskaan pakotettu pitämään juhlissa mekkoa.
Tämän sanottuaan hän virnisti ja oli melkein purskahtamaisillaan nauramaan.

//Ruusuja mulle Olen niin kirjialija. //

Mustahiuksinen nainen virnisti toisen samaa sukupuolta edustavan sanoille.
- Löytyi silti jotain. Onhan sekin saavutus, Trixita sanoi Integralle hymähtäen.

Tilanne vaikutti rauhalliselta, ja yleisesti ottaen kaikki olivat onnellisia, paitsi ehkä huutavat pienet lapset, joiden vanhemmat eivät toteuttaneet jälkikasvunsa toiveita. Kuitenkin pian pienten lasten huutoihin yhtyivät muutkin, ja rahan tuhlaajat joutuivat sekasorron valtaan yrittäessään paeta ulko-ovien kautta pois ostoskeskuksesta..

+ NPC: Crawl Baron

Integra hiukan loikkasi taaksepäin huomaten ihmisten olevan paniikissa yhtäkkiä. Mitä h*lvettiä nyt tapahtuu? hänen ajatukset ärähtivät. Mieli sanoi, häne olevan varuillaan, joten Hellsingin johtaja nappasi takin taskustaan pistoolin piilottaen samalla kassinsa lukkokaappien alla, jotka sattuivat olemaan lähistöllä. Onneksi sentään myyjät eivät kaivaa aseita tai muutenkin mitään tavaroita toisten taskuista Lontoon vaatekaupoissa. Minuutin päästä Trixita ja Integra olivat kahden, sillä muut ihmiset olivat lähteneet käpälämäkeen. Integra kääntyi katsomaan portaikon yläpuolelle, siellä seisoi 180 cm pitkä hahmo kivääri kädessään. Hänellä oli urheillullinen ruumiinrakenne ja mustat keskipitkät hiukset sekä kirkkaansiniset silmät. Mies oli pukeutunut mustaan smokkipukuun ja hänestä tuli mieleen heti joku Matrix tai James Bond, mutta vain sellainen ilman aurinkolaseja ja jolla oli keskipitkät hiukset.
-Uhuu...Kaikki pelkäävät Grawl-setää..., hän naurahti ja tähtäsi kiväärillä Integraa: -Ja Hellsing-järjestön johtaja Integra Hellsing löytyi heti!
Integra murahti hermostuneesti ja ampui tämän suuntaan pistoolilla, mutta luodit eivät ylettäneet kohteeseen. Mies nauroi:
-Hahahaha. Ei onnistu. Tuhlaatte paukkunne. Kuitenkin minua ne eivät tapa.
-Hitto..., Integra kirosi huomaten, että pistoolilta loppuivat luodit ja karjaisi hänelle: -Senkin hirviö! Pilkkaatko minua?
-Pilkkaatteko itse? PPK:nne luodit ovat huonosti varustetut ja lisäksi Teillä ei ole henkivartijoita...paitsi että...Hällä väliä! Tapan Teidät hitaasti nautiskellen verenvuodatuksesta.
Ja Trixita näytti olevan ainoa, joka seurasi tapausta, mutta mitä Hellsingin täytyi keksiä tällä kertaa. Mitä kuitenkin Trixita tekisi? Mitä, jos Grawl tappaisi hänetkin?

__________________________________________

Integran sanoista vanhasta animesta: "Pilkkaatko minua?" =Are you mocking me?

Vaaleat silmät kohdistuivat vieraan hahmon kasvoihin leimuten. Muiden tappaminen Trixitan läsnäolossa ei ollut tullut jakeluun ennen, eikä se tule jakeluun tänäänkään.
- Katsotaanpas. Ventovieras, hermoja rasittava ja muutenkin varmasti itsenäinen.. No, mitäpä tässä nyt laiskottelemaan rupeaisin. Trixita tuumasi itsekseen ja asetteli vahvemman kätensä nimeämälleen aseen kahvan välittömään läheisyyteen.
- Ja kuka sanoi, ettei häntä suojella ollenkaan? Trixita melkein karjahti smokkipukuun pukeutuneelle miehelle: - Pääset vuodattamaan hänen verensä vasta kun makaan elottomana jalkojesi juuressa!

+ NPC: Grawl

-Oho! Katsos katsos. Lisää näyttelijöitä astelee lavalle, Grawl naksautti sormiaan ja heilauttaen sudenkorvansa ylös alas.
-Mitä sinä haluat? Vastaa, porsas! Integra ärähti.
-Hehehe. Olen japanilaisen mafian jäsen, Grawl Mestaaja. Tulin tuomitsemaan sinut entisten aseveljien surmista toisessa maailmansodassa, koska kuitenkin isäukkosi Arthur on kuollut, sinusta tuli kohteeni. Tavoitteenani on päättää Hellsingin jalo suku juuri siihen paikkaan, missä seisot...
Märrr... Integra ajatteli vihaisena: Hän uhmaa sukuani, omaa isääni ja koko Britanniaa! P*rkele! En anna hänelle anteeksi! S**tanan hirviö...!
-...Mitä sanot? Tiedän sinusta jo tarpeeksi ja tunsin isäsi yhtä hyvin äitisi, jota et ole koskaan nähnyt.
-Hitto vie. Jos teet niin, että tapat minut, kärsit ikuista ja rauhatonta kipua, Integra kähisi hiljaa.
-Kipuako? Tästähän tulee mieleen leiri Lontoosta kaukana olevilla syrjäseuduilla jokunen vuosi sitten tai ehkäpä vuosikymmen. Jokainen, muuten, kakara huuteli päivät pitkät samaa sontaa. Leirin liitto hajosi lähdettyäni Japaniin. Sääli. Harmi, että juuri ne huonoimmat soltut jätettiin sinne.

// //

- Selvä, selvittäkää menneisyytenne riidat ja yhteentörmäyksenne rauhassa loppuun.. Trixita tuhahti itsekseen ja rentoutti hieman Fehérin kahvaa hipovaa kättään.
Trixita ei nähnyt syytä tunkeutua kaksikon sanasodan välituleen, joten hän pysyi vaiti ja seurasi tapahtumaa vierestä. Hän oli kuitenkin valmis toimimaan tarpeen mukaan..

+ NPC: Grawl

-Mitä sanoit äsken? Integra kysyi synkkään sävyyn puolikäheällä äänellä. Grawl ällistyi. Integra kohotti murhaavan näköisen katseen kohti tätä.
-Sinä, haukuit minua "kakaraksi". Joku päivä sinä tulet puremaan kielesi poikki!
-Hahaha! Bravo. Kuinka suurenmoista! Mitäs jos vain viimeistelisin Teidät? Grawl naurahti Integran huudahduksen jälkeen ja heitti kiväärinsä syrjään: -Katso tarkkaan ihminen. Esi-isäsi joudui uhrautumaan tälle olomuodolle verensä takia...
Sitten Grawl heitti smokkitakkinsa, solmion ja kauluspaitansa pois ja alkoi muuttaa muotoaan. Integra oli jähmettynyt paikolleen. Pian paikassa, missä mies oli, ilmestyi valtavan kokoinen mustaturkkinen eläin sinisine hehkuvine silmineen.
-Ihmissusi...? Integra kähähti hiljaa.
-Juuri niin. Ihmissusi on kerta kaikkiaan tappaja ja hirviö.... olento loikkasi portaikon yläpuolelta pois ja suuntasi kohti Integraa ja Trixitaa: se vaatii todella paljon saadakseen rauhan pedon mieleen..
Integra oli joskus kuullut isältään tarinoita isoisästään, joka oli saanut sudelta kirouksen. Kuitenkin pyhän miehen rukous oli siunannut tämän ja muutti jälleen ihmiseksi. Integra ei voinut tätä satuna tai todellisuutena. Hänelle kerrottiin ihmissusistakin jotain vampyyrimetsästäjän oppitunnilla: "Ihmissusi on nopeampi ja fyysisesti vahvempi. Sen purema tappaa vampyyrin ja niiden ruumis on kirottu jopa ihmiselle. Olento tämä ei ole valmis paijattavaksi! Muista, Integra. Jos kohtaat katseesi ihmissuden "todellisen" olomuodon kanssa, et voi koskaan paeta sitä. Se on suora reitti unholaan tai pelastukseen. Riippuu kumman tien Jumala sinulle valitsee...". Tämän lauseen oli sanonut hänelle joskus hänen isänsä Arthur. Integra katsoi ihmissutta silmiin kylmällä katseellaan hiukan virnistäen.
-Tapatko siis minut? hän kysyi ihmissudelta.
-Kyllä. Tapan Teidät ja saan rauhan mieleeni...
Sitten Grawl-susi hyökkäsi...

Fehér oli hetkessä esillä. Samassa kun tuo Grawliksi esiintynyt mies - tai pikemminkin olento - oli viskaissut takkinsa sivuun majatalon viimeiset ja tuskallisimmat kuukaudet iskeytyivät nuoren naisen kimppuun kuin joukko teräviä miekkoja olisi isketty suoraan sydämen läpi. Kidnappaajat olivat aina kidnapatun läsnäollessa repineet ylimääräiset takit pois päältään samalla tavalla kuin tuo ihmissudeksi muuttunut olento. Ja jos joskus oli pahin aika muistella menneitä niin se oli nyt.

- Mikäli rauhaa haluat, sen kyllä saat.. kun makaat omassa verijärvessäsi! Trixita ärjyi itsekseen väistyen ihmissuden iskun tieltä pois, ja kyyristyi alemmas puolustautumaan mahdollisilta seuraavilta iskuilta..

Trixita: 100HP-0HP=100HP

______________________________

+NPC: Grawl

Ihmissuden hyökättyä ilmasta Integra kävi matalaksi. Olento lensi tämän yli Trixitan kimppuun. Trixita oli vetänyt miekkansa esiin, mikä oli Hellsingille täysin yllättävää. Integra pongahti heti pystyyn loikaten samalla taaksepäin. Näkökenttä oli laskenut todella matalalle. Integra oli nähnyt kaiken juuri ja juuri. Kuitenkin siinä erottui musta suuri aaltoileva hahmo ja hahmo valkoisessa takissa. Mikä oli siihen syy? Ei h*lvetti! Minun lasini! kirosi Integra ja hieroi silmiään takkinsa hihaan.

Ihmissusi yritti iskeä kyntensä Trixitaan, joka ehti puolustautumaan Feherillä. Ihmissuden kynnet olivat kiinni miekassa. Samalla susi oli astunut jonkin päälle, niin, että kuului rusahdus. Sitten ihmissusi irrotti kyntensä miekasta ja loikkasi metrin päähän taaksepäin huomaten, että astui jonkun silmälasien päälle.

______________________________

/// ///

Integra: 100HP-1HP=99HP
Grawl: 100HP-10HP+15HP=105HP~100HP

Trixita oli melkein joutunut selkä lattiaa vasten ihmissuden painosta. Onneksi se sentään päätti loikata kauemmas, mutta painon kadotessa miekan päältä Trixita kaatui selälteen maahan. Samalla hän tajusi, miksei Integra pystynyt toimimaan juuri ollenkaan: tuo valtava musta karvakasa oli astunut hänen lasiensa päälle, ja tämä ei nähnyt siis kunnolla.

Trixita loikkasi jaloilleen selältään ja ryntäsi Integran ja ihmissuden väliin. Fehér oli asetettu poikittain Trixitan eteen ja aseeton käsi asettui Integran eteen, kuin suojatakseen mustan olennon iskuilta.

+ NPC: Grawl

Integra huomasi jonkun vaaleaan pukeutuneen hahmon ilmestyneen hänen eteensä. Musta olento oli hyökkäämässä heitä päin, mutta yhtäkkiä kuului kuulutus kauppakeskuksen ulkopuolelta:
-Terroristit! Astelkaa varovasti ulos kädet niskan takana!
Poliisiautojen sireenit kuuluivat taustalla. Integra kirosi ja ajatteli: Vielä pahempi...Jos tieto leviää kuningattarella. Hän huolestuu...Miksi minä, idiootti en ottanut ketään mukaan, vaikka siihen mahdollisuus oli...? Grawl nauroi.
-Ovat nuo ihmiset melko tylsiä. Hätäilevät liikaa mellakoinnista.
Hän sitten loikkasi takaisin portaikolle ihmishahmossaan ja nappasi takkinsa ja kiväärinsä mukaansa.
-Ensi kerralla, Hellsing! Minä tapan sinut! hän julisti uhkaavasti ja sitten katosi jonnekin. Integra murahti ja sanoi sitten Trixitalle:
-Lähdetään mekin, koska poliisien kanssa ei ole aikaa rupatella...Olipas todella nöyryyttävä päivä...
Hän ei tiennyt Trixitan tarkkaa etäisyyttä ja sokeana oli varsin kömpelö. Sen takia hän pysyi hiljaa siinä paikassa, koska sattui kompastumaan tai pikemminkin tehdä jotain todella kömpelöä.

___________________________

Trixita: 100HP-5HP= 95HP
Integra: 99HP-0HP= 99HP
Grawl: 100HP

Trixita nyökkäsi Integralle ja auttoi tämän ylös.
- Nöyryyttävä päivä tai ei, sait sentään mitä tulit hakemaankin, Trixita sanoi virnistäen toiselle naiselle.
Hän asteli muutaman askeleen poispäin Integrasta, poimi jotain lattialta ja ojensi kassin sen omistajalleen.
- Tämähän se oli, vai mitä? hän vielä varmisti huomaten samalla aiemmin ostetun vesipullon livahtaneen karkuun. Ilmeisesti se kehitti itselleen jalat alleen ja lähti käpälämäkeen Grawlin hyökkäyksen aikana.

Integra otti oman kassinsa ja ajatteli: Ai niin! Se mun mekko...Haha...
-Kiitos, hän sanoi hiljaa Trixitalle. Uhkailija oli lähtenyt pois. Se oli hyvä. Nyt oli keksittävä, miten pääsisi karkuun täältä. Tämän takia hän ei ole koskaan viihtynyt julkisilla paikoilla yksin. Hän sitten sanoi Trixitalle kuin tutulle kaverille:
-Nyt kait, muistat tuon kyseisen herran mainineen nimeni. Jotta kiittäisin sinua ensi kerralla, niin haluaisin tietää sinun nimesi. Millä tavalla kutsuisin sinua?

- Ai niin.. Viime kerralla unohtui sekin.. Trixita naurahti itsekseen rapsuttaen ohimoaan. Tämän yhteydessä hän naurahti huomaamattaan hiljaa ääneen, ja sanoi Integralle:
- Kaikki kutsuvat minua eritavoin. Joillekin olen kuoleman sanansaattaja, toisille taas tuonpuoleisesta karannut. Oikea ja koko nimeni kuitenkin on Trixita Cahaya Kegelapan.

+NPC

Kuoleman sanansaattaja....Missä olen kuullut tuon? Integra ajatteli ja sitten sanoi:
-Hyvää työtä Trixita. Tuo on todella hieno titteli.
Samalla hän mietti, mitä hänen pitäisi tehdä seuraavaksi. Hän jälleen hieroi silmiään takkinsa hihaan ja siristäen yritti erottaa edes jotain. Jotain hän pystyi erottamaan, mutta hän näki kaikki aaltoina. Vaalea hahmo, jolla näytti olevan mustat hiukset, oli Trixita. Integra naurahti omalle kömpelyydelleen:
-Hah... Ei hyvä minulle...
Pian joku ryntäsi sisään kauppakeskukseen. Poliisit. He astelivat sisään ja vilkaisivat kaksikkoa. Poliisipäällikkö käveli heidän ohitse ja sanoi yllättyneesti huomaten Integran ja Trixitan:
-Hellsing? Mitä te täällä teette? Olenkin jo aivan hämmilläni nyt.
-Luutnantti Greg? Integra ihmetteli kääntyen katsomaan äänen suuntaan. Hän näki sinisiä hahmoja ja yhden ruskeatakkisen hiukan lyhyehkön hahmon.
-Integra, älä vitsaile! Kukaan muu se voisi olla?
-Valitan, näen huonosti nyt, Integra sanoi ja osoitti silmiään siristäen silmänsä.
-Siitä huolimatta, haluaisin, mitä täällä tapahtui, luutnantti asteli eteenpäin astuen vahingossa lasinsirujen päälle ja kirkaisi huomaten samalla lattialla mustia karvoja.
-Yksinkertaista. Kimpuumme hyökkäsi ihmissusi. Se livisti teidän saavuttuaan.
-No anteeksi, Sir...
-Olin lähellä kuolla...eräs tuttu auttoi. Haluasin teiltä yhden palveluksen.
Luutnatti kyykistyi poimimaan lattialta sudenkarvoja. Hän kysyi:
-Mitä teksin tällle tilanteelle?
-Voisitteko ottaa selvää, mikä japanilainen mafia aikoo tappaa?
-Japanilainen mafia? Ainoa, jonka tietäisimme olisi kyllä Yagusa ja tuskin sellainen teidät kävisi tappamassa.
-Luutnatti! Olen tosissani.
Luutnatti käski muiden poliisien poistua ja käveli Trixitan ja Integran luokse. Sitten hän kysyi Trixitalta:
-Onko se todella näin?