Trixitan ja Integran saaga 3: Kartanon kummittelut

Aurinko ei näyttänyt paistavan kovin korkealta, joten ilta ei yllättäisi pitkään aikaan. Integralla olisi paljon aikaa kaikkeen mainitsemiin asioihin, joita oli tehtävä iltaan mennessä. Juhlat olivat ilmeisesti tärkeät, ja niistä pois jääminen kartanon kehnon kunnon vuoksi ei olisi soveliasta. Tai ainakaan Integralle. Trixita katseli kahakan aiheuttamia tuhoja, jotka eivät kuitenkaan niin suuret olleet. Toki eteinen romuttui lahjakkaasti, mutta muu kartano säästyi vaurioilta, elleivät viholliset hyökkäisi ikkunoiden kautta. Mustahiuksinen nosti puupalikan ja pyöräytteli sitä pari kertaa ympäri.
-Pienen remontin tarpeessa on eteinen, hän tuumasi hiljaa ja nosti katseensa kattoon.

-Juuri pääsisäänkäynti voisi sanoa...heheh..Eivät ikinä nuo natsit osaa olla siistejä. Aina sotkevat p*skalla ja itse muuttuvat p*skoiksi! Integra potki lattialla oleva tuhkakasoja ympäriinsä. Muutama sotilas, heti kun oli vienyt haavoittuneet lepäämään, ryhtyivät siivoamaan sotkuja. Paikalle saapui myös palveluväkeä auttamaan sotilaita. Richardson rapsutti takaraivoaan ja hiukan ihmetellen Integran touhuja tokaisi tälle:
-Johtaja? Mitä te oikein olette tekemässä?
-Potkimassa näitä p*skoja tuhkakasoja...
Hovimestari Edgar kommentoi asiaa myös oudolle puuhalle:
-Integra-sama. Eiköhän voitaisiin rauhoittua? Tehän olette kuitenkin loukkaantuneet!
-Ei! Ei! Ei! ärisi Integra jähmettyen paikoilleen: -P*rkele!
Richardson käveli Edgarin kanssa Trixitan kanssa ja sanoivat tälle:
-Hänellä saattaa esiintyä tunnelaskuja työpaineen ja rasituksen takia, jossa hän sitten.. totaallisesti sekoaa. Ei pahalla.

-Ymmärrän varsin hyvin.. Trixita sanoi hiljaa kaksikolle seurattuaan jonkin aikaa Integran ärinälle.
Tuonkaltainen vaihdos mielentilassa ei ollut mikään kovin harvinainen näky tässä kartanossa näköjään. Ei siinä mitään haittaa kartanon vierailijalle ollut, olihan hän joutunut kokemaan tuollaisia kohtauksia pienenä. Samassa paikalla saapui nelisen miestä. Pari jäi Edgardin ja Richardsonin välittömään läheisyyteen ja toiset astelivat ympäri eteistä mittaillen katseillaan aiemman yhteenoton aikaansaamaa tuhoa.

Komentaja Prayerkin ilmestyi paikalle ja miltein säikähti raivostunutta Integraa. Hän hyppäsi askeleen taaksepäin ikään kuin säikähtäen härkää toreadorien areenalla.
-Voihan mahosilmä! Mikä täällä on nyt tapahtumassa, Richardson?
-Samaa kuin viime viikon tehtävällä, mutta täällä kartanossa, vastasi Richardson Prayerille kohauttaen hartioitaan ja katsoen hölmäläisen näköisenä tätä.
-No joo. Onhan täällä sotku..., Prayer sanoi katsellen ympärilleen ja kysyi Integralta: -Milloin viime kerralla otitte rauhoitettavaa lääkettä, sir?
Samaan aikaan Integra lyyhistyi lattialle istumaan rasittuneen näköisenä.

-Lääkettä? Trixita kysyi itseltään keksusteluun liittyessä lisää kartanon henkilökuntaa.
Tuohon sentään vieraan menneisyys ei ollut koskaan ajautunut. Johtuiko se sitten siitä, ettei siellä nimeltä mainitsemattomassa paikassa ollut mitään lääkkeiden tapaisiakaan, muutamaa hassua lyhyttä sideharson riekaletta lukuunottamatta siis, vai jostain muusta syystä? Trixita ei tiennyt siihen vastausta. Integran romahdus oli kysymättä stressin aiheuttamaa, joka hänen tapauksessaan oli ihan ymmärrettävää. Trixita peruutti hieman taaemmas antaakseen toiselle hieman enemmän tilaa. Hapenpuutos tästä vielä puuttuikin, ja sitä ei kukaan haluaisi Integralle.

Edgar tuli katsomaan Integraa lähemmäs ja sanoi hiljaa:
-Olisi Walter täällä, hän tietäisi, mitä tekisimme.
Prayer sanoi:
-Jätkä on sairaslomalla.
Muiden keskustelessa Integra läähätti kuin väsähtynyt koira valjakkoajon jälkeen. Naama oli kylmän hikinen. Läähätys kuulosti lähinnä kähinältä. Richardson sanoi kuitenkin:
-Joudumme viemään hänet lepohuoneeseen.
-Minä en uskalla koskea siihen! Prayer huudahti silmät pyöreinä. Edgar oli hiljaa ja kohautti hartejaan.
-No siinä tapauksessa..., Richardson katsahti Trixitaa: -Auttaisitko sinä minua?

Trixita hymähti hiljaa. Ennen hänet oli suorastaan aseteltu tarjottimella näiden suorastaan elävien kuolleiden eteen viimeiseksi armahtajaksi. Ja vielä samalla areenalla, jossa monien muiden lyhykäinen elämäksi kutsuttu tarina saapui päätökseen ennenaikaisesti.
-Toki, hän vastasi nyökäten Richardsonille ja siirtyi auttamaan Integraa muiden kanssa.
Nyt ei kuitenkaan ollut kyse majatalosta. Kartanossa ei tarvittu käyttää äärimmäisiä tapoja, jotka kuuluivat sen alhaisen hökkelön lakeihin.